maanantai 21. joulukuuta 2015

18.12.2015 Joulujuhla ja joululoma

Perjantaina vietettiin joulujuhlaa, jonka ohjelmasta vastasivat nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaoppilaat. Oli mukavaa olla mukana koulun joulujuhlassa - edellisestä vastaavasta tilaisuudesta kun on vierähtänyt jo useampikin tovi. Kamera unohtui kämpille, joten kuvia ei ole, mutta sentään kuvia aamuruskosta aiemmin tällä viikolla, jolloin maa oli vielä hätäiseen valkoinen ja kasvillisuus kuuran peitossa.




Miltähän maisema mahtaa näyttää, kun palaamme loppiaisviikon jälkeen aloittelemaan kevätlukukautta?

14.-17.12.2015 Projektiviikko - Joululahjapaja

Viimeinen kouluviikko ennen lomaa on taas ns. projektiviikko, jossa on aina useampia aiheita valittavana. Tällä kertaa useampikin olisi ollut todella mielenkiintoinen, mutta menin siitä mistä aita on matalin, koska pääsin siten viimeistelemään keskeneräisiä ompeluksiani. Joululahjapajaan siis ja kone surisemaan!

Ensimmäiseksi kokosin taitellun tähden jouluisista kankaista, tilkut olin leikannut valmiiksi jo aikaisemmin.



Sitten otin esille kaitaliinan, jonka applikoinnit olin tehnyt Nurmijärven joulukurssia varten. Se kaipasi tikkauksia, ja reunakaitaletta - ensimmäisen se saikin, mutta reunakaitalehommat jäivät kotitöiksi, kun minulla ei ollut sopivaa kangasta mukana.




Välipalana kokosin yhden pussukan valmiiksi.


Tiistai-iltana löysin kaapista siiliblokit, jotka ovat odottaneet sopivaa rakoa ajastani, jotta saisin peitteen viimein kokoon. Otin sen työn alle keskiviikkona, ja nyt tilkkupinta on tikkaamista vailla.


Vielä odotteli listallani kuusikoriste kultakellojaan, ne menivät paikalleen torstaina. Tytttöjen korujäämistöstä se sai myös tähden latvaansa, runkoa en sille halua laittaakaan.


Vielä kokeilin tällaista pallerovirkkausta - muistatteko ne 60-70-lukujen vaihteessa muotia olleet villalangasta virkatut hatut/myssyt, joissa noita mykyjä oli vieri vieressä? Minulla oli sellainen tumman violetin värinen, siinä oli korvalaput ja sidontanauhat leuan alle solmittaviksi. Äiti sen omin käsin virkkasi ja kankaalla vuorasi, ettei tuuli mennyt läpi.



Tämä pallo puolestaan on punontaharjoitus, vaikka sen täällä lahjapajan puolella nyt näytänkin. Hauska, vai mitä: tehdään s:n muotoisista kaitaleista, kuten kuvasta ehkä erottaakin.



Vielä muutama kuva muiden pajan ahkerien tonttujen töistä.



 Uskokaa tai älkää: helminauhan pitkät helmet on tehty mehupillin pätkistä... Jääräpäinen poni puolestaan viinipullon korkeista ja grillitikusta.


Huovutuseksperttimme Irinan tuotantoa.


Irina sai oitis useammankin lampaan tilauksen, kun kaivoi nämä näyttelytyönsä esiin kassistaan. Jos kiinnostuit, niin etsipä Facebookista Huopapöllön sivu.



11.12.2015 Viriketoimintaa - ja jotain unohtui

Viriketoiminnassa meillä oli pelipäivä, ja pääsimme pelaamaan mukanamme tuomiamme pelejä. Minulla ei sellaista ollut, koska en ole käynyt joulukuussa kotona lainkaan, mutta sain kaverilta "lainaksi" Suomi-tietopelin. Päivä kului pelaillessa, kuvia vaan en tullut ottaneeksi ennen kuin pelit oli jo pakattu. Tämä Fortuna-peli ehti sentään linssin eteen.


Myös liitutaiteemme kankaalle saatiin valmiiksi, ja käsiteltiin ruiskuemulsiolla.





Päätimme lahjoittaa teoksen Attendon Tapalankallion hoitokotiin, jossa vierailimme aiemmin syksyllä. Työ täytyy vain vielä viimeistellä lahjoituskuntoon.

Piti eilen paljastamani rakupoltossa ollut kulhoni, mutta sehän unohtui. Kas tässä kuva lopputuotteesta: ulkopinnalle lasitetta levitettiin ainoastaan makkaroiden saumoihin. Värisävy on nimensä mukaisesti metallikupari, mikä ei kuvasta välity ollenkaan oikein.


 

 

tiistai 15. joulukuuta 2015

10.12.2015 Tuotesuunnittelussa maalattiin...

... mutta arvatkaapa millä nuo ruskeat sävyt on saatu aikaan?


Ihan yhtä hämmästyttävää tässä on se, etten ole koskaan maalannut. Tai no, tietysti aikoinaan koulussa tuskallisia kuvaamataidon tunteja vesiväreillä, mikä ei ollut ollenkaan minun juttuni, koska en osaa, pysty enkä kykene. Ikinä en saanut mielikuviani tai visioitani paperille siinä muodossa kuin ne sieluni silmin näin.

No, nyt piti sitten taas ottaa pensseli kauniiseen käteen, tai ihan ensiksi lehdestä etsitty, kämmenen kokoinen naamakuva ja lyijykynä. Kuva pantiin ylösalaisin, ja alettiin tehdä lyijykynällä ääriviivapiirustusta A3-kokoiselle paperille - tämä piirroskin siis tehtiin ylösalaisin. Tutkailtiin mittasuhteita lehtikuvan ohella sekä omasta että naapurin päästä, mietittiin kasvojen ja pään muotoa, silmien sijaintia, korvien kokoa ja linjauksia kulmakarvoista nenänpieliin, kaulan leveyttä - kaikkea. Eikä siinä piirrellessä saanut käyttää pyyhekumia!!! Paitsi sitten kun ääriviivat olivat kohdillaan: silloin saatiin kääntää kuva ja meillä oli kolme minuuttia aikaa kumittaa turhia ja virheellisiä viivoja pois.

Ja sitten olikin kahviaika - siis pikakahvin. Keitettiin vettä ja sekoitettiin pikakahvia väriksi! Harjoituspaperille piti loihtia kahvin avulla neljää eri ruskean sävyä, ja kun se oli onnistunut, siirryttiin maalaamaan piirrosta. Maalatessa piti huomioida valot ja varjot eri värisävyjen avulla.

Tuo analyyttinen lähestymistapa ja ylösalaisuusko sen tekivät vai mikä, en tiedä. Mutta olen tuosta aikaansaannoksestani ihan ällistynyt ja lapsellisen ylpeä, vaikka opettaja tuonne vielä olisi kaivannut tummempia sävyjä lisää. Toinen yllättävä seikka oli, että olisin voinut jatkaa tuon parantelua ja sutimista vaikka ajan tappiin, mitä en vielä oppituntien alkaessa olisi ikinä uskonut. Nyt työskentelyn keskeytti oppituntien päättyminen - enkä nyt enää tuohon nimenomaiseen halua koskea, pelkään että voisin tuhota sen liialla parantelulla.

Saapa nähdä, jäikö tämä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kokeiluksi tällä aihealueella...

9.12.2015 Keramiikassa rakupolttoa

Piti laittamani tähän makkarakulhon matka alusta loppuun, mutta sitten huomasin, etten ole kulhoni alkuvaiheita lainkaan kuvannut. Niinpä matka alkaakin siitä vaiheesta, kun lasitettu kulho odottaa hyllyssä raku-uuniin pääsyä.



Aamupäivän hämärissä, kosteissa oloissa siirryimme Savulaan, kuvassa Pekka-opettaja ja kurssikaveri Terhi.


Uuni täytettiin esineillämme.



Uunia lämmitetään kaasun ja puhaltimen avulla.



Kaasu on sytytetty.


Ja kansi laitettu paikoilleen - sitten odoteltiin kolme varttia.



Opettaja demonstroi, miten esineet otetaan uunista pitkävartisten pihtien avulla - uunissa on lämpöä tuhannen asteen verran.


Tässä valmiina savustuspönttö, jonne esineet polton jälkeen siirretään. Se on täytetty paperisilpulla, käyttää voisi myös esim. sahanpurua.



Kun polttoaika lähestyi loppuaan, oli aika kuumentaa pihdit, jotta poltettavat esineet eivät "järkyttyisi" kylmän metallin kosketusta. 


Polttoaika on kulunut, ja kuumalta näytti uunin sisällä. Esineet hehkuivat punaisina ja olivat pinnaltaan kiiltävän kirkkaita, sikäli kuin niissä oli lasitetta.



Esineitä nosteltiin savustuspönttöön, missä paperisilppu leimahti heti liekkeihin. Niiden päälle lisättiin paperisilppua ja peitettiin vielä lopuksi sillä kokonaan.




 Kun kaikki esineet olivat pöntössä, kansi laitettiin päälle ja savustuminen alkoi.


Esineet  muhivat pöntössä seuraavaan päivään, joten tarina saa loppunsa huomenna.

Keskiviikkoiltana osallistuin vielä kahvipussijoutsenpajaan, mutta siitä enemmän ensi viikolla, kun on mitä esitellä.


8.12.2015 Rottinkipunonta jatkuu

Rottingin punominen jatkui tänään, uutta oppia tuli letitetystä reunasta.



Itse jatkoin viikonloppuna aloittamaani levypohjaista koria ja sain sen valmiiksikin.






Tästä materiaalista pidän kovasti, aluksi jännitti sen hauraus, mutta ihme kyllä vain kerran tähän mennessä olen onnistunut rottingin katkaisemaan, eikä sekään onneksi tapahtunut missään kriittisessä paikassa. Käsille tämä kyllä käy, kun jatkuvasti puljataan veden kanssa, mutta muuten tosi mukavaa puuhaa.